Armo, oikeudenmukaisuus ja arjen politiikka
Juhani Rekolan varhaisista kirjoituksista koottu Herääminen pimeään (Kirjapaja 2016) on jännittävä katsaus suuren teologin varhaisten kirjoitusten maailmaan, aikaan jolloin hän ei ollut vielä Hän. Rekola on myöhemmin tunnettu esseisti, jonka sanat avaavat ajatusten ahtojäätä niin, että lukijalle jää tilaa myös omille ajatuksilleen.
Kuluneet kaksikymmentä vuotta osat osoittaneet, että Samuel P. Huntington osui oikeaan, kun kirjassaan Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys (1996) näki maailman kehityksen sivilisaatioitten kamppailuna eikä demokratian jatkuvana voittona.
Vuodet 1979-1980 muistuvat kyllä allekirjoittaneenkin mieleen eräänlaisena käännekohtana. Silloin alkoi virtaus takaisin Neuvostoliiton ja oikeaoppisen kommunismin ihailusta ”uusfilosofiaan”. Utopian umpikuja oli viimeinkin ymmärretty jopa maamme älymystön piirissä.
Suomalaisen terveysalan myllerrys toi esiin keskiviikkona (23.11.2016) julkaistun suunnitelman diakoniataustaisen Diacorin fuusiosta lähinnä kansainvälisten sijoittajien omistamaan Terveystaloon. Diacorin pääomistaja on Helsingin Diakonissalaitos (HDL), siis yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää diakoniaa osittain terveysliiketoiminnasta saaduilla rahoilla.
”Yhden maailman loppu…” oli otsikkona Helsingin Sanomien koko aukeaman mittaiselle Heikki Aittokosken esseelle (13.11.2016, B1-3), joka koski Donald Trumpin vaalivoittoa. Jos ei aivan maailmanlopusta, niin vähintään aikakauden päättymisestä puhuivat monet muutkin.
Englannissa Brexit-äänestys ja Yhdysvalloissa Donald Trumpin valinta presidentiksi. Britanniassa brexitpuoli voitti vaalit, ja Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on erittäin mahdollista. Vaikka erilaiset kyselyt povaavat Hillary Clintonille voittoa, niin moni asia viittaa siihen, että yllätystuloksena Trump voi voittaa vaalit. Jos näin käy, niin siirrymme vuonna 2016 arvaamattomaan aikakauteen.
Monet pitivät Donald Trumpin tuloa mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin huonona pilana. Jos kukaan ei pitänyt Trumppia varteenotettava poliitikkona tyylin, työkokemuksen tai epävakaan luonteen vuoksi, niin vielä vähemmän kukaan uskoi menestysmahdollisuuksiin. Tästä huolimatta 8.11.2016 lähes koko maailma pidättää hengitystään äänestystulosta odottaessaan.
Viimeistään nyt on syytä paneutua siihen, kuka Donald Trump on ja mistä kansansuosiossa on kysymys.
Tutkimuksessa kysyttiin esimerkiksi sitä, voiko joitakin ihmisryhmiä pitää muita alempiarvoisina tai siinä asemassa, jossa he ovat nyt.
Vuoden aikana sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa lähes jatkuvaksi otsikkoaiheeksi on noussut rasististen ryhmien nousu. Julkaistun tutkimuksen perusteella voi todeta, että ilmiön laajuutta on väärin perustein luultu huomattavasti laajemmaksi.
