Tasa-arvo kirkossa

Miksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset sitten ovat merkittäviä kirkossa? Miksi niistä pitää puhua siitäkin huolimatta, että jotkut niistä ahdistuvat? Ensinnäkin kyse on seurakuntaopista, ekklesiologiasta. Mikäli ymmärrämme seurakunnan Kristuksen ruumiina, sen yhtenä tuntomerkkinä on moninaisuus. Kirkko ei voi olla miesten johtama naisyhteisö, vaan paikka, jossa eri sukupuolet, eri-ikäiset ja eri elämänkokemusta kantavat ihmiset tulevat näkyväksi.

Asenteet ja Pisan katedraali

Mikä on se tie, joka vie parempaan ihmisoikeuksien toteutumiseen myös vammaisten henkilöiden osalta? Perusongelmathan ovat asenteissa. Niihin vaikuttaminen ei ole helppoa eikä nopeaa. Näen, että asiallisen tiedon välittäminen on yksi välttämätön kanava.

Muutos, köyhät ja rakenteet. Yhteiskunnallinen visiopaperi (Gal 2:9-10)

Onko kirkolla ja sen toiminnalla erityinen ja tietoinen suunta suomalaisen yhteiskunnan keskellä? Mihin kirkon työ tähtää? Tämän perusteella Suomen ev-lut. kirkossa diakonian ja yhteiskuntatyön linjaukset päättyivät kuitenkin vuoteen 2015, eikä tällä hetkellä ole yhteisesti päätettynä ja julkaistuna mitään suuntaviittoja. Siksi juuri nyt tarvitaan keskustelua siitä, mihin tähtäämme nyt. Tarvitaan vahva kirkon työn visio yhteiskunnassa, koska muutokset ovat suuria. Reilusti on kysyttävä: mitä merkitsevät kristillinen usko ja luterilaisuus yhteiskunnassa?
Tähän Paavalillla on näkökulma.

Kirkossa kaikkien hävikkiruokajuhlat

Pori Jazzia ja sen myötä myös SuomiAreenaa on kuvattu yhteiskunnan hyvin toimeentulevien kesäkekkerinä ja näyttäytymistorina. Heinäkuussa 2017 kaiken keskellä Keski-Porin kirkossa pitivät varjobileitä, erilaista cocktailtilaisuutta eli mingleä, työttömät, vammaiset, köyhät ja vähäväkiset.

Uusi taistelu vallasta ja taloudesta: teollinen vallankumous siirtyy digiaikaan

Niin sanottu ”teollinen vallankumous” on ollut yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa ja ennen muuta länsimaisia yhteiskuntia mullistaneista historian ajanjaksoista. Joidenkin mukaan se on ollut merkittävin sitten siirtymän metsästyskulttuurista maanviljelykseen. Erona on kuitenkin se, että siinä missä maanviljelyn kehittyminen ja leviäminen vaati tuhansia vuosia, teollinen vallankumous on tapahtunut parissa vuosisadassa.

Rinta rinnan Kabulin koneessa?

Suomessa puolustellaan afgaanien palauttamista Kabuliin vedoten siihen, että myös Saksa palauttaa torjuttuja turvapaikanhakijoita Afganistaniin. Tämän osin hyvin pintapuolisen ja virheellisen väitteen levittämiseen eksyivät valitettavasti myös Helsingin Sanomien toimittajat artikkelissaan ”Lapsiakin palautetaan Afganistaniin (5.4.2017). Jutussa korostettiin, että