Ihmisen hyvä teologian, politiikan ja talouden yhteisenä kysymyksenä

Eurooppaa on luonnehdittu Aasian mantereen läntiseksi niemekkeeksi, jossa asuu alueen kokoon nähden poikkeuksellisen monia kansallisuuksia. Kristinuskon ja kirkkojen keskeisen historiallisen roolin näkökulmasta on mitä luontevinta, että kirkoilla on edelleen intressiä maanosamme tulevaisuuteen liittyviin asioihin.
Siksi taloudesta on keskusteltava myös kirkossa.

Uusi taistelu vallasta ja taloudesta: teollinen vallankumous siirtyy digiaikaan

Niin sanottu ”teollinen vallankumous” on ollut yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa ja ennen muuta länsimaisia yhteiskuntia mullistaneista historian ajanjaksoista. Joidenkin mukaan se on ollut merkittävin sitten siirtymän metsästyskulttuurista maanviljelykseen. Erona on kuitenkin se, että siinä missä maanviljelyn kehittyminen ja leviäminen vaati tuhansia vuosia, teollinen vallankumous on tapahtunut parissa vuosisadassa.

Väestökehitys ja maailman ongelmat

Kuluneet kaksikymmentä vuotta osat osoittaneet, että Samuel P. Huntington osui oikeaan, kun kirjassaan Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys (1996) näki maailman kehityksen sivilisaatioitten kamppailuna eikä demokratian jatkuvana voittona.

Matkalla alas

Vuodet 1979-1980 muistuvat kyllä allekirjoittaneenkin mieleen eräänlaisena käännekohtana. Silloin alkoi virtaus takaisin Neuvostoliiton ja oikeaoppisen kommunismin ihailusta ”uusfilosofiaan”. Utopian umpikuja oli viimeinkin ymmärretty jopa maamme älymystön piirissä.