Papit vuonna 1918

Sisällissodan tutkimuksessa tapahtumia on kirkossa katsottu liian lyhyestä ajallisesta näkökulmasta. 

– Kirkon kannalta kyse oli rajusta muutosprosessista, jota voidaan kutsua vanhan kirkollisuuden hajoamiseksi, sekularisaatioksi tai demokratisoitumiseksi. Tämä kehitys oli alkanut jo 1800-luvun puolella.

Sadan vuoden muisti

Sisällissodan sadanteen muistovuoteen on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa valittu painopisteeksi muistaminen. Tällä valinnalla liitytään osaltaan valtioneuvoston kanslian Sisällissodan muistovuosi -hankkeeseen.

Suomi vuonna yksi, särkynyt kertomus

Vuoden 1918 juhlinta on levinnyt laajemmalle ja kuumottavammin kuin kukaan kuvitteli: lukemattomiin teattereihin, museoihin, uusiin tutkimuksiin, fiktioihin, dokumenttielokuviin, arkistoja penkoviin seminaareihin. Jotain oli jäänyt kesken.

Kirkko, naiset ja hyvinvointivaltion historia

Myöhempi hyvinvointivaltiotutkimus on kutsunut pohjoismaista hyvinvointivaltiota naisten liittolaiseksi,. Sodanjälkeiset kirkonmiehet suhtautuivat orastavaan hyvinvointivaltiopolitiikkaan kuitenkin ristiriitaisin tuntein ja vetosivat kriittisissä näkemyksissään usein juuri kotien ja perheiden tarpeisiin.

Luther haastaa yhä yhteiskunnalliseen keskusteluun

Martin Luther on niitä hahmoja, joiden vaikutus näkyy julkisessa keskustelussa vielä vuosisatojen jälkeen. Ajatus maallisen ja hengellisen hallintavallan erottamisesta on nostettu esille myös esimerkiksi silloin, kun kirkko on esittänyt huolensa tuloerojen kasvusta tai osallistunut turvapaikkakeskusteluun. Useimmissa tapauksissa regimenttiopin esille nostamisella on haluttu välittää kirkolle viesti: suutari pysyköön lestissään ja kirkko hengellisen hallinnon alalla.