Uusi taistelu vallasta ja taloudesta: teollinen vallankumous siirtyy digiaikaan

Niin sanottu ”teollinen vallankumous” on ollut yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa ja ennen muuta länsimaisia yhteiskuntia mullistaneista historian ajanjaksoista. Joidenkin mukaan se on ollut merkittävin sitten siirtymän metsästyskulttuurista maanviljelykseen. Erona on kuitenkin se, että siinä missä maanviljelyn kehittyminen ja leviäminen vaati tuhansia vuosia, teollinen vallankumous on tapahtunut parissa vuosisadassa.

Diakoniapapista arkkipiispaksi

Arkkipiispa John Vikströmin elämätehtäväksi tuli johtaa Suomen ev-lut kirkkoa aikana, jolloin raamattukeskustelu roihahti ilmiliekkiin, jolloin kohdattiin ja ratkaistiin kysymys naisten pääsystä pappisvirkaan, jolloin Suomessa käytiin ensimmäinen suuri keskustelukierros homoseksuaalisuudesta, jolloin elettiin todeksi Suomen lähihistorian suurin taloudellinen lamakausi.

Kirkko, työ ja työttömyys. Työryhmän raportti ja toimenpide-esitykset

Kirkkohallituksen työryhmä Kirkko, työ ja työttömyys on saanut työnsä päätökseen. Työryhmä tarkensi tehtävän muotoilun seuraavasti:
– tehdä näkyväksi työttömyystilanteen ongelmallisuus ja vakavuus
– etsiä uusia ratkaisumalleja työllistämiseen
– edistää kirkon aktiivisempaa roolia työllistämisessä ja työttömien parissa työskentelyssä.
Työryhmän mukaan kirkon tulee panostaa tiedottamiseen ja toimia myös aktiivisesta välityömarkkinoilla työllistäjänä. Tavoitteena tulee olla 1001 uutta työmahdollisuutta.

Vastikkeellinen vai osallistava sosiaaliturva?

Tähän maailmanaikaan hiukankin yhteiskunnallista keskustelua seuraava voi aavistaa, että vuoden 2017 aikana alkaa poliittinen keskustelu sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Aihetta on nostanut keskusteluun vuoden 2016 lopulla muun muassa kansanedustaja Ben Zyzkovicz ja hiljattain professoriryhmä Heikki Hiilamon johdolla. Osa päättäjistämme on käynyt tutustumassa Saksan sosiaaliturvan malliin ja myös Alankomaiden suuntaan tähytään. Keskustelu alkanee keväällä ja kiihtynee lähestyttäessä eduskuntavaaleja 2019.