Ihmisarvon tunnustaminen

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa monet asiat ovat hyvin, mutta syrjäytyminen monissa muodoissaan on jatkuva uhka sille, että ihminen voisi kokea olevansa arvokas. Kokonaan ei sovi unohtaa sitäkään, että ihmisarvonsa voivat kokea uhatuksi myös sellaiset kansalaiset, joilla asiat ovat ulkoisesti kunnossa.

Arkkipiispa, patriarkaalisen vallan varjo ja arjen näkeminen

”Arkkipiispan viran näkökulmasta jonkinlainen varjo – jos sitä nyt voi varjoksi sanoa – on valtiollisen hierarkian paino. Samaan aikaan on tapahtunut patriarkaalisen ja papiston vallan hidas murentuminen 1900-luvulla. Sen aikana on opittu katsomaan elämää omien silmien tasolla.” Näin kuvaa arkkipiispa Kari Mäkinen kirkon suurta muutostrendiä.

Kirkko, naiset ja hyvinvointivaltion historia

Myöhempi hyvinvointivaltiotutkimus on kutsunut pohjoismaista hyvinvointivaltiota naisten liittolaiseksi,. Sodanjälkeiset kirkonmiehet suhtautuivat orastavaan hyvinvointivaltiopolitiikkaan kuitenkin ristiriitaisin tuntein ja vetosivat kriittisissä näkemyksissään usein juuri kotien ja perheiden tarpeisiin.

Ihmisen hyvä teologian, politiikan ja talouden yhteisenä kysymyksenä

Eurooppaa on luonnehdittu Aasian mantereen läntiseksi niemekkeeksi, jossa asuu alueen kokoon nähden poikkeuksellisen monia kansallisuuksia. Kristinuskon ja kirkkojen keskeisen historiallisen roolin näkökulmasta on mitä luontevinta, että kirkoilla on edelleen intressiä maanosamme tulevaisuuteen liittyviin asioihin.
Siksi taloudesta on keskusteltava myös kirkossa.

Muutos, köyhät ja rakenteet. Yhteiskunnallinen visiopaperi (Gal 2:9-10)

Onko kirkolla ja sen toiminnalla erityinen ja tietoinen suunta suomalaisen yhteiskunnan keskellä? Mihin kirkon työ tähtää? Tämän perusteella Suomen ev-lut. kirkossa diakonian ja yhteiskuntatyön linjaukset päättyivät kuitenkin vuoteen 2015, eikä tällä hetkellä ole yhteisesti päätettynä ja julkaistuna mitään suuntaviittoja. Siksi juuri nyt tarvitaan keskustelua siitä, mihin tähtäämme nyt. Tarvitaan vahva kirkon työn visio yhteiskunnassa, koska muutokset ovat suuria. Reilusti on kysyttävä: mitä merkitsevät kristillinen usko ja luterilaisuus yhteiskunnassa?
Tähän Paavalillla on näkökulma.

Pääkirjoitus: Kirkon uusi julkinen tila

Luterilaisella kirkolla ja suomalaisella hyvinvointivaltiolla on erikoinen suhde. Monien tutkijoiden mielestä luterilaisuuden voi nähdä jopa pohjaismaisen hyvinvointivaltion äitinä.
Kirkon asema julkisessa tilassa on kuitenkin muutoksessa.