Papit vuonna 1918

Sisällissodan tutkimuksessa tapahtumia on kirkossa katsottu liian lyhyestä ajallisesta näkökulmasta. 

– Kirkon kannalta kyse oli rajusta muutosprosessista, jota voidaan kutsua vanhan kirkollisuuden hajoamiseksi, sekularisaatioksi tai demokratisoitumiseksi. Tämä kehitys oli alkanut jo 1800-luvun puolella.

Sadan vuoden muisti

Sisällissodan sadanteen muistovuoteen on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa valittu painopisteeksi muistaminen. Tällä valinnalla liitytään osaltaan valtioneuvoston kanslian Sisällissodan muistovuosi -hankkeeseen.

Suomi vuonna yksi, särkynyt kertomus

Vuoden 1918 juhlinta on levinnyt laajemmalle ja kuumottavammin kuin kukaan kuvitteli: lukemattomiin teattereihin, museoihin, uusiin tutkimuksiin, fiktioihin, dokumenttielokuviin, arkistoja penkoviin seminaareihin. Jotain oli jäänyt kesken.

Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka

Hallamaa päätyy yhdessä toimimisen etiikan kantavaan ideaan ja ihanteeseen eli monenkeskiseen vastavuoroisuuteen. Tämä edellyttää, että toimijat tunnistavat toisensa ja riippuvuutensa toisistaan sekä sitoutuvat toiminnassaan vastavuoroisuuteen.

Kansalaispalkka on luterilainen idea

Armo ja arvot –symposiumissa tarkasteltiin työn, palkan ja armon suhdetta. Symposiumin loppukeskustelussa pohdittiin yleisökysymyksen myötä muun muassa kansalaispalkkaa: edustaako se luterilaisen työetiikasta ja sen perinteestä luopumista, edustaako se armollisuutta.

Raportti maailman puhutuimmasta miehestä

Monet pitivät Donald Trumpin tuloa mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin huonona pilana. Jos kukaan ei pitänyt Trumppia varteenotettava poliitikkona tyylin, työkokemuksen tai epävakaan luonteen vuoksi, niin vielä vähemmän kukaan uskoi menestysmahdollisuuksiin. Tästä huolimatta 8.11.2016 lähes koko maailma pidättää hengitystään äänestystulosta odottaessaan.

Viimeistään nyt on syytä paneutua siihen, kuka Donald Trump on ja mistä kansansuosiossa on kysymys.