”Digitalisaatiosta tarvitaan laaja-alaisempaa keskustelua”

Jaa:
  •  
  •  
Digitalisaatio tuo uutta, ehkä valoa

Ajatushautomo Demos Helsingin Juha Leppäsen mielestä digitalisaatiosta puhutaan turhan teknologiavetoisesti. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että monenlaiset osaajat ja ihmiset pohtisivat digitalisaation vaikutuksia. Leppänen muistuttaa digitalisaation liittyvän lopulta hyvin käytännöllisiin asioihin.

– Nyt on oikea hetki luoda näkymää siihen, millaisen yhteiskunnan haluamme ja tehdä valintoja. Tämä vaatii paljon nykyistä laaja-alaisempaa keskustelua digitalisaatiosta. On harmi, jos puhe jää pienin piirin harrastukseksi ja digitalisaatiosta rakentuu myyttinen kehityskulku, pohtii Leppänen, joka on Demos Helsingin tutkija ja sen tytäryhtiö Demos Effectin toimitusjohtaja.

Leppänen toteaa teollistumisen muuttaneen aikoinaan tapaa, jolla yhteiskuntaa organisoitiin. Sen seurauksena muuttuivat arki, työn tekemisen tavat, kaupungit ja monet muut paikat.

– Digitalisaatio on jo nyt muuttanut monia asioita. Moni meistä kokee tämän konkreettisesti arjessaan ja työssään. Seuraavaksi nähdään kuinka laajalle nämä muutokset heijastuvat. Itse uskon digitalisaation muuttavan arkeamme ja yhteiskuntiamme merkittävästi.

Seuraavaksi nähdään kuinka laajalle digitalisaation muutokset heijastuvat

– Lopulta kyse on siitä, muutammeko ja miten muutamme käyttäytymistämme. Teollistumisenkin suurimmat vaikutukset tulivat vasta, kun opimme rakentamaan yhteiskuntiamme ja lähiympäristöämme uusien keinojen avulla.

Leppäsen mukaan on hyvä muistaa, että moni nyt itsestään selvältä tuntuva asia syntyi juuri teollistumisen seurauksena.

– Siksi digitalisaation vaikutuksiin pitää suhtautua avoimin mielin.

Leppänen toteaa, että tähän mennessä digiloikka ei ole vielä lisännyt merkittävästi talouskasvua.

– Yksi suurimmista kysymyksistä onkin se, tuleeko näin tapahtumaan. Tästä on hyvinkin voimakkaasti poikkeavia näkemyksiä.

Leppäsen mukaan digitalisaatio antaa mahdollisuuksia ratkaista ongelmia uusilla keinoilla. Hän uskoo, että monet asiat on mahdollista tehdä fiksummin digitaalisten ratkaisujen kautta.

– Niin kommunikaatioon kuin työn tekemisen tapoihin on hyvä löytyä laaja keinovalikoima.

Työmarkkinoilla polarisaatiota

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta toteaa, että digitalisaatiossa on kysymys niin sanotun yleiskäyttöisen teknologian murroksesta. Tässä suhteessa digitalisaatiota voidaan verrata esimerkiksi höyryvoiman tai sähkön keksimiseen. Hänen mukaansa teknologinen murros on aina tuottanut merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Teknologisen murroksen synnyttämä tuottavuuden kasvu kohottaa reaalituloja kansantaloudessa ja lisää vaurautta.

– Tutkijat ovat erimielisiä siitä, kuinka merkittävä nykyinen murros on aikaisempiin verrattuna. Tuottavuuden kasvu kiihtyi 1990-luvun puolivälissä niin Yhdysvalloissa kuin monissa muissa maissa. Internet, sähköposti ja matkapuhelin tarjosivat merkittäviä tuottavuuden parannusmahdollisuuksia monissa tehtävissä. 2000-luvun alkuvuosiin mennessä tuottavuuden kasvuvauhti on palannut aikaisemman kaltaiseksi, suhteellisen hitaaksi.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvat innovaatiot on tehty. Se mitä aika tuo tullessaan jää nähtäväksi. Näköpiirissä näyttäisi olevan hämmentäviä mahdollisuuksia.

Myös professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toimiva Maliranta toteaa, että tuottavuuden kasvuun liittyy usein niin sanottu luova tuho.

– Samalla kun talouteen syntyy uusia aikaisempaa tuottavampia työpaikkoja, vanhoja matalamman tuottavuuden ja palkkatason tehtäviä tuhoutuu. Yhteiskunnan haasteena on, kuinka hyvin ihmiset pystyvät siirtymään uusiin tehtäviin. Malirannan mukaan tämänkertaisella teknologisella murroksella näyttää olevan joitakin erityispiirteitä. Työpaikkoja näyttää tuhoutuvan erityisen paljon palkkajakauman keskivaiheilla. Samaan aikaan työpaikkoja syntyy sekä korkea- että matalapalkkaisiin tehtäviin.

Työpaikkoja näyttää tuhoutuvan erityisen paljon palkkajakauman keskivaiheilla. Samaan aikaan työpaikkoja syntyy sekä korkea- että matalapalkkaisiin tehtäviin.

– Työmarkkinoilla esiintyy siis niin sanottua polarisaatiota. On kiinnostava ja tärkeä kysymys, missä määrin tässä polarisaatiossa on kyse siirtymävaiheen tilanteesta ja missä määrin kyse on pysyvämmän kaltaisesta rakenteellisesta muutoksesta.

Malirannan mukaan oleellista on se, miten teknologinen murros jatkuu tulevaisuudessa.

– Jos tulevat digitalisaation aiheuttamat parannukset ovat vähemmän merkittäviä kuin 1990-luvun lopun mullistus, rakennemuutos saattaa hyvinkin rauhoittua.

Vuorovaikutustaitojen merkitys kasvussa

Maliranta toteaa digitalisaation tuottavan hyödyntämisen edellyttävän uudenlaisia valmiuksia, joita kaikilla ei välttämättä ole.

– Uhkana on, että kaikki eivät sopeudu uusiin vaatimuksiin. Monet niistä on sellaisia, joita koulussa ei ole riittävästi opetettu. Ei ole etukäteen selvää, millaisia valmiuksia digitalisaation ja teknologisen murroksen myötä tarvitaan nykyistä enemmän. Tästä syystä on tärkeää, että kouluissa opetus on monipuolista.

Malirannan mukaan taloustieteellisessä tutkimuksessa on havaittu jo merkkejä siitä, että vuorovaikutustaitojen työmarkkina-arvo on noussut. Tämä näyttää liittyvän ainakin osittain digitalisaatioon.

– Vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa jatkossa lähes varmasti, joten ainakin niihin koulussa olisi syytä kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Työntekijöille voi puolestaan olla antoisaa, kun digitalisaation kehityksen myötä rutiinitehtävien määrä vähenee ja vuorovaikutusta korostavat tehtävät lisääntyvät.Juhan

Ihmistä tarvitaan edelleen

Tampereen yliopistossa sosiologian yliopistonlehtorina toimiva Pasi Pyöriä toteaa, että tulevaisuudessa digitalisaatio, automaatio, tekoäly ja robotit saattavat tehdä osan nykyisistä ammateista tarpeettomiksi.

– Rutiinityötä on jo korvattu koneilla ja itsepalvelulla esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja pankkipalveluissa. Lisäksi jatkuvan talouskasvun ihannetta kritisoiva degrowth-ajattelu tai jakamistalous – kuten taksipalvelu Uber ja yksityisasuntojen vuokravälitys Airbnb -saattavat muuttaa palkkatyön ja yrittäjyyden luonnetta selvästi.

Pyöriä ennakoi, että erilaiset internet-alustat voivat tulevaisuudessa toimia keskeisinä työnvälityspisteinä, joiden avulla työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Samalla hän muistuttaa, että nämä ilmiöt eivät näy vielä nykyisissä tilastoissa. Pyöriän mukaan tärkeä kysymys on myös se, miten globaalit megatrendit heijastuvat tulevaisuudessa suomalaiseen työelämään. Niitä ovat erityisesti kiristyvä kansainvälinen kilpailu työpaikoista, ilmastonmuutos ja ekosysteemin rajallisuus sekä näiden yhteisvaikutukset.

– Nykyinen hyvinvointimme perustuu pitkälti vientiteollisuuteen ja sen myötä rajallisten luonnonvarojen hyväksikäyttöön. Tämä ei voi jatkua nykyisessä laajuudessaan loputtomiin. On epärealistista odottaa, että nykyiset työelämän rakenteet ja instituutiot pysyisivät ikuisesti ennallaan. – Käynnissä olevan muutoksen on oletettu johtavan siihen, että työstä tulee aiempaa epävarmempaa. Puhutaan esimerkiksi siitä, että yhä useampi ammatti on vaarassa kadota globalisaation ja  digitalisaation vaikutuksesta. Tällaisia uhkia on kuitenkin ollut aina. Pyöriän mukaan nykyinen debatti palkkatyöyhteiskunnan kriisistä muistuttaa 1990-luvulla käytyä keskustelua rakennemuutoksesta ja teknologisesta murroksesta.

– Tuolloin esimerkiksi taloustieteilijä Jeremy Rifkin puhui työn lopusta. Ainakaan toistaiseksi tämän kaltaiset pessimistiset visiot eivät onneksi ole toteutuneet. Ihmistä tarvitaan edelleen.

Katso myös

Tilaa uutiskirje

Tilaa sähköpostiin tieto uusista artikkeleista

RSS-syötteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *