Kidutuksen vastainen komitea ja ihmisten julma kohtelu

Jaa:
  • 33
  •  

20 puheenvuoroa ihmisoikeuksista on sarja, jossa kirkon ja yhteiskunnan eri alojen asiantuntijat tuovat esiin ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Kirjoitukset julkaistaan kahden viikon välein Kytkin-lehdessä.

Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean työssä kohtaa ihmisten julmaa tai halventavaa kohtelua.  Olen tarkastusmatkojen jälkeen joskus miettinyt, oliko Eino Leino sittenkään oikeassa, kun hän kirjoitti, että ”paha ei oo kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista”. 

Komitea pyrkii parantamaan suljetuissa laitoksissa olevien ihmisten oikeusturvaa. Tällaisissa laitoksissa asuvat ihmiset ovat muita alttiimpia halventavalle kohtelulle, koska lukittujen ovien takana vahvempien on helpompi käyttää valtaa heikompia kohtaan. Komitea tekee tarkastuksia esimerkiksi vankiloihin, poliisiasemille, psykiatrisiin sairaaloihin, lastenkoteihin, ulkomaalaisten säilöönottokeskuksiin tai sellaisiin vanhusten hoitolaitoksiin, jotka täyttävät suljetun laitoksen kriteerit. Komitea tekee joko ennalta ilmoitettuja tai yllätystarkastuksia kaikissa Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiossa.

Lukittujen ovien takana vahvempien on helpompi käyttää valtaa heikompia kohtaan.

Komitean jäsenet ovat poliisivankiloissa tavanneet rikoksesta epäiltyjä, joita on tunnustuksen saamiseksi hakattu pampuilla, poltettu tai systemaattisesti kidutettu esimerkiksi auton akuista tehdyillä laitteilla. Komitea on vieraillut suljetuissa laitoksissa, joissa lapsia on lukittu epäinhimillisiin häkkisänkyihin. Monissa maissa elinkautinen vankeusrangaistus tarkoittaa lähes koko elämän jatkuvaa vankeutta ankaran kurin alla epäinhimillisissä olosuhteissa. Siirtolaisten säilöönottoyksiköissä voi törmätä pimeissä kellareissa tai parakeissa jopa vuosia viruneisiin turvapaikanhakijoihin.

Erään vanhusten hoitokodin tarkastuksen yhteydessä komitean tarkastajat ihmettelivät komeroista löytyneitä vitsoja. Toisessa maassa olleeseen laitokseen oli puolestaan rakennettu omatekoinen häkki levottomia varten.  Pahimmillaan vanhusten säilyttäminen omien jätteidensä keskellä ja kärpästen ympäröimänä täyttää varmasti epäinhimillisen tai halventavan kohtelun oikeudelliset kriteerit.

Huonoa kohtelua tulee ehkäistä ennalta

Komitean keskeisin tehtävä on huonon kohtelun ennaltaehkäisy.  Tarkastuksella oleva delegaatio kerää systemaattisesti tietoa laitoksen olosuhteista ja ihmisten kohtelusta ja antaa suosituksia siitä, kuinka kohtelua ja oikeusturvaa voidaan parantaa.  Ennaltaehkäisyn tavoitteena on vähentää niitä riskitekijöitä, jotka laitosten arjessa mahdollistavat ihmisten huonon kohtelun tai pahimmassa tapauksessa jopa systemaattisen kidutuksen.

Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti toiminnan läpinäkyvyyteen, korruptioon, laitoksen johdon toimintaan tai esimerkiksi siihen, puututaanko väärinkäytöksiin vai vallitseeko laitoksessa niin sanottu rankaisemattomuuden kulttuuri. Tällaisessa toimintakulttuurissa ihmisiä voi kohdella huonosti joutumatta siitä koskaan itse vastuuseen. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, jotka tunnistavat ihmiseen kohdistuneen psykologisen tai fyysisen väkivallan merkit, on keskeinen rooli komitean työssä.

Komitean tarkastusmatkoilla käytetään paljon aikaa luottamuksellisiin keskusteluihin laitoksissa asuvien kanssa. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen ei ole aina helppoa, koska vapautensa menettäneet voivat pelätä kostotoimia.  Keskusteluissa saatuja tietoja verrataan muista lähteistä ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastusten aikana tavataan myös keskeisiä viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä, jotta komitealla on mahdollisimman oikea ja monipuolinen kuva laitoksen todellisuudesta.

Suljettujen laitosten ongelmat koskettavat kaikkia Euroopan neuvoston jäsenvaltioita

Tarkastusmatkan jälkeen tavataan kyseisen maan ministereitä tai laitoksista vastuussa olevia johtavia viranomaisia. Heidän kanssaan keskustellaan komitean keskeisistä havainnoista ja suosituksista. Myöhemmin laaditaan toimenpide-ehdotuksia sisältävä raportti, jonka toteutumista komitea seuraa esimerkiksi uusien tarkastusten tai hallitusten kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Vaikka ongelmat ovat joissain maissa suurempia kuin toisissa, on jokaisessa Euroopan neuvoston jäsenvaltiossa, mukaan lukien Suomi, suljettuihin laitoksiin liittyviä epäkohtia, joihin on tartuttava.  Nykypäivänä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota uudentyyppisiin vapauden menetyksen tilanteisiin, kuten esimerkiksi vanhusten kohteluun laitoksissa tai niiden ihmisten kohteluun, jotka ovat lukkojen takana muissa sosiaalialan laitoksissa.

Kaikkea vallankäyttöä pitää aina valvoa, ja erityisesti sitä valtaa, jota käytetään lukittujen ovien takana.

En tiedä onko ihminen lopulta hyvä vai paha ja ehkä tällaisella pohdinnalla on lähinnä filosofista kiinnostavuutta.  Tärkeintä komitean työn näkökulmasta on se, että halventava tai epäasiallinen kohtelu käytännössä tehdään mahdollisimman vaikeaksi.  Keskeistä on, että kielletyn kohtelun väitteet aina selvitetään ja niihin puututaan asianmukaisesti ja tehokkaasti.  Kaikkea vallankäyttöä pitää aina valvoa, ja erityisesti sitä valtaa, jota käytetään lukittujen ovien takana.

OTT Jari Pirjola on Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean jäsen.

Tilaa Kytkin-uutiskirje

Tilaa sähköpostiin tieto uusista artikkeleista

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje

RSS-syötteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *