Minijob – ratkaisu työttömyyteen?

Jaa:
  •  
  •  

Suuri lama 1990-luvun alussa nosti Suomen  työttömyysasteen huikeisiin lukemiin. Enimmillään työttömien määrä lähenteli puolta miljoonaa. Talouden vähittäinen kasvu toi uusia työpaikkoja, mutta 2000-luvun lopulla heikentynyt maailmantalouden tilanne ja uusi lamakausi toi jälleen notkahduksen Suomen työllisyystilanteeseen. Vuoden 2017 lopulla työttömiä oli edelleen enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan  työttömiä oli marraskuussa 2017  noin 190 000, eli  7,1 % kaikista työikäisistä.  Enemmistö heistä oli miehiä (109 000). Pitkäaikaistyöttömiä, eli vähintään vuoden työttöminä työnhakijoina olleita,  oli 91 800 henkeä.

Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan työttömyysaste on Suomessa vuoden 2016 ja 2017 aikana laskenut noin 1,1%. Laskusta huolimatta työttömyysaste Suomessa on yhä korkea ja työllisyyden lisäämiseksi on etsitty erilaisia ratkaisumalleja.

Globaalin talouden heilahtelut vaikuttavat laajasti työllisyyteen. Niin Saksassa kuin Suomessakin  työttömyysaste kasvoi 1990-luvun lamasta vuosituhannen taitteeseen asti. Suurimpana syynä Saksan työttömyyden kasvuun oli kuitenkin laman kanssa samoihin aikoihin tapahtunut Saksan jälleenyhdistyminen, joka loi tarpeen idän- ja lännen talousrakenteiden yhdistämiseksi.

Saksan valtakunnankanslerin, sosialidemokraattista puoluetta edustaneen  Gerhard Schröderin aloitteesta Saksassa käynnistettiin ”Agenda 2010” –ohjelma vuonna 2003. Sen tarkoituksena oli uudistaa saksalainen sosiaali- ja työttömyysjärjestelmää  jälleenyhdistymistä seuranneen  vaikean työllisyystilanteen helpottamiseksi. Ohjelma pyrki vähentämään palkan sivukuluja, tekemään työmarkkinoista joustavampia sekä vähentämään julkisia menoja. Uudistuksen pohjaksi luotiin niin kutsutut Harzt-lait, joissa säädettiin muun muassa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, työn vastaanottopakosta sekä eläkeiästä.

Saksassa otettiin vuonna 2003 käyttöön minijob-järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijälle 450 euron kuukausittaisen lisätulon sosiaaliturvan tai muun työtulon lisäksi.

”Agenda 2010”-ohjelman yhtenä uudistuksena otettiin vuonna 2003 käyttöön minijob-järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijälle 450 euron kuukausittaisen lisätulon sosiaaliturvan tai muun työtulon lisäksi. Minijob-työntekijä voi päättää  itse, maksaako hän palkastaan  eläketurvaa. Työntekijällä on mahdollisuus perheverotukseen, joka monissa tapauksissa tarkoittaa veronkevennystä perheen suurempituloiselle elättäjälle. Lisäksi minijob-työntekijällä on mahdollisuus kuulua työssäkäyvän puolison sairasvakuutuksen piiriin. Saksassa työntekijät valitsevat itse oman sairasvakuutusjärjestelmänsä ja maksavat  50 % siitä syntyvistä kuluista. Sairaskassasta sekä vakuutuksen laajuudesta riippuen kustannukset vaihtelevat suurestikin.

Minijob-järjestelmän positiivisena puolena on nähty erityisesti työttömyysasteen nousu. Vuonna 2017 Saksassa työttömyysaste oli laskenut 3, 7 prosenttiin, kun se vielä vuosituhannenvaihteessa oli 10 prosenttia. Minijobin etuna on pidetty erityisesti joustavuutta, joka tarjoaa muun muassa pitkäaikaistyöttömille, kotiäideille sekä opiskelijoille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään osa-aikatyön kautta. Joustavuus  ja etuudet  houkuttelevatkin ihmisiä minijobin piiriin.

Minijobin etuna on pidetty erityisesti joustavuutta, joka tarjoaa muun muassa pitkäaikaistyöttömille, kotiäideille sekä opiskelijoille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään osa-aikatyön kautta

Järjestelmää on kuitenkin kritisoitu siitä, että se tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden jakaa kokoaikatyö useamman työntekijän kesken ja alentaa  siten työnantajalle koituvia kuluja. Lisäksi minijob-järjestelmä ei ole  pystynyt täysin täyttämään lupaustaan luoda lisää kokopäiväisiä työpaikkoja.

Vuonna 2017 minijobin piirissä oli noin 7,5 miljoonaa työntekijää, joista suurin osa oli naisia. Prosentuaalisesti suurin osa heistä työskentelee kaupoissa ja toimistoissa. Liikkuva työaika ja joustavuus mahdollistavat monelle opiskelijalle ja perheenäidille työnteon. Perhepäivähoidon puuttuminen on perinteisesti haastanut saksalaisten naisten  työllistymiseen.Toisaalta pitkän aikavälin tarkastelussa  minijob-järjestelmä lisää erityisesti naisten köyhyyttä ja epävarmuutta eläkeiässä, vaikka

”Agenda 2010”-ohjelma on vakiinnuttanut asemansa Saksassa. Tilastollisesti sen tuomat uudistukset ovat vähentäneet huomattavasti työttömyyttä  ja  naisten työllistyminen on lisääntynyt. Minijob-järjestelmä ei silti ole ongelmaton ja sen haasteita on vuosien varrella pyritty ratkaisemaan eri tavoin. Erityisenä uudistuksena otettiin vuonna 2013 käyttöön vähimmäistuntipalkka, joka on tällä hetkellä  8,84 euroa.  Samaan aikaan minijobin sivutulojen raja  nousi 400 eurosta  450 euroon kuukaudessa.

Saksassa toimii 17 suomalaista seurakuntaa, joista kolmessa on minijob-työntekijä.  Hänen lähiesimiehensä on  seurakunnan kirkkoraadin puheenjohtaja ja työnantajana  Suomalaisen kirkollisen työn keskus. Työtehtävät on jokaisessa seurakunnassa sovittu erikseen seurakunnan tarpeiden ja työntekijän mukaan, tästä syystä myös  työajat vaihtelevat seurakunnittain.  Esimerkiksi Frankfurtissa seurakunta-assistentti huolehtii seurakunnan tilojen varauskalenterista sekä erilaisista juoksevista asioista. Työnkuva on monipuolinen ja tehtävistä riippuen työtunnit vaihtelevat viikoittain. Työaika on joustava.  Minijob-työntekijällä on viikko- ja kuukausityöaika, joita seurataan kuukausittaisella työnseurantalomakkeella. Järjestelmä mahdollistaa myös lisätyötunnit, jotka on mahdollista korvata hiljaisempana ajanjaksona ylityövapaina. Rahallista ylityökorvausta minijobista ei voi saada.

Minijob tarjoaa pitkäaikaistyöttömille, kotiäideille ja opiskelijoille mahdollisuuden olla osa työyhteisöä ja kokemuksen merkityksellistä  työstä. Se luo mahdollisuuden rakentaa arkea säännöllisten rutiinien kautta, jotka tuovat turvaa ja varmuutta elämään sekä mahdollisesti johtavat kokopäivätyön löytämiseen.

Suomen työttömyysaste on lähes puolta suurempi kuin Saksassa ja eurooppalaisittain hieman keskitason yläpuolella. Erilaisia malleja työttömyyden alentamiseksi  on mietitty Suomessa paljon. Minijob-järjestelmä on ollut monesti keskustelussa esillä samoin kuin muut saksalaisen ”Agenda 2010” -ohjelman luomat uudistukset. Saksalainen malli ei sellaisenaan ole ratkaisu Suomen työttömyyteen, mutta olisiko siinä rakenteita  tai ratkaisuja, joita myös Suomessa  voisi  hyödyntää?

Kirjallisuutta:

Bericht der Kommission:  Moderne Dienstleistungen am Arbeitsmarkt 1., Berlin, 2002.

https://www.arbeitsagentur.de/presse/2017-23-der-arbeitsmarkt-im-oktober-2017 

https://www.stat.fi/til/tym.html

https://blog.minijob-zentrale.de/category/statistiken/

 

Hanna Savukoski on Saksan lounaan alueen suomalaispappi

 

 

 

 

Tilaa Kytkin-uutiskirje

Tilaa sähköpostiin tieto uusista artikkeleista

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje

RSS-syötteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *