Suomen ev.lut. kirkko on yhteensä suuri työnantaja ja työllistää noin 20 000 henkeä. Tämän lisäksi kirkolla on monia mahdollisuuksia tukea työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti keskeisiä toimintareittejä silloin, kun ei ole kyse normaalista ja täystoimisesta työstä.
1990-luvulla kirkossa panostettiin väliaikaisesti jaettuihin toimenkuviin, vuorotteluvapaan edistämiseen ja muihin kirkon alan työttömien työllistymistä edistäviin toimiin. Nyt on tarpeen aktiivisesti etsiä erilaisia tapoja sekä käyttää jo aiemmin hyväksi koettuja ratkaisuja.
Kirjoituksessa on haettu kommentteja työttömiltä työnhakijoilta ja eri palveluissa mukana olleilta henkilöiltä. Kommenttien myötä saadun palautteen avulla artikkelia täydennetään myöhemmin.
Palkkatuella työllistäminen
Työntekijä saa normaalin sovitun palkan ja työnantaja voi saada 30-50% palkkatukea työllistämiskuluista. Palkkatuki on haettava ennen kuin työsuhde solmitaan. Käytännön asioissa TE-toimisto auttaa. Hakemus on helppo täyttää.
Kommentit: Tämä on hyvä mahdollisuus päästä käsiksi töihin. Työnantajilla, eli seurakunnilla, saattaa olla aiheetonta pelkoa byrokratiasta. Olisi korostettava, että tätä kautta voi palkata todella osaavia ammattilaisia töihin – vihkiä pappeja myös. Onko pappeja vihitty määräaikaisiin virkoihin palkkatuetun työsuhteen kautta? Auttaisiko tämä esimerkiksi vuorotteluvapaan, pitkän sairasloman, äitiys- tai vanhempainvapaan sijaisen palkkaamisessa eri työaloilla kirkossa? Miten kirkko opastaa kirkollisia järjestöjä ja kirkon kanssa yhteistyötä tekeviä järjestöjä palkkatukimuodon vaihtoehtoon?
Oma kokemukseni palkkatuetusta työstä on hyvin myönteinen. Sain tehdä mielekästä työtä, sain uusia taitoja (esimerkiksi wordpress-alustan käyttö tai uutiskirjeen teko) ja uusia verkostoja. Palkkatuettuna sain myös lomapäivät sekä työterveyshuollon tietyin rajoituksin. Toivoisin, että tätä mahdollisuutta käytettäisiin rohkeasti enemmän.
Työkokeilu
Työkokeilussa ei solmita virallista työsuhdetta vaan työkokeilusopimus. Työaika on minimissään 16h viikossa ja kokonaiskesto 6 kk (kuntien työpajoissa 12kk). Työkokeilussa oleva saa työpäiviltä 9€ lisän työttömyyskorvauksen lisäksi. Työkokeiluun voi työtön työnhakija päästä tutustuakseen uuteen alaan tai edistääkseen työmarkkinoille paluuta. Työpaikan tehtävänä on tarjota mielekäs työtehtävä ja antaa ohjausta sekä tukea työkokeilussa olevaa kohti palkattua työtä.
Olennaista on se, että työkokeilu todella edistää työnhakijan tilannetta ja on molemmin puolin toivottua ja vapaaehtoista.
Kommentit: Pidän työkokeilua ehdottomasti parempana vaihtoehtona kuin työttömyyttä. Osa-aikainen työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden myös työn hakemisiin, omaan kouluttautumiseen tai harrastuksiin. Toisaalta työkokeilua voidaan käyttää myös väärin. Työnantaja saattaa tarjota työkokeilua, vaikka mitään palkattua työtä ei olisi sen jälkeen tarjolla. Itselleni työkokeilu oli erinomainen kokemus, koska se sisälsi mielekkäitä työtehtäviä ja koska se johti palkkatuettuun jaksoon. Mutta mitä, jos näin ei ole? Erityisesti seurakuntien olisi mietittävä myös omaa moraalista vastuutaan työkokeilussa. Vaihtuvien työkokeilijoiden systemaattinen ketjuttaminen tiettyihin tehtäviin (suntiot?) ei ole reilujen pelisääntöjen mukaista.
***
Ammatillisen kuntoutuksen kautta ei tunnu pääsevän työkokeiluun, 50+ -vuotiaana ei enää kelpaa edes kuntoutuskursseille.
***
Työkokeiluissa ei ole aina omaa ammattia vastaavia tehtäviä, helposti joutuu vain kahvinkeittäjäksi. Eli työkokeilussa on oltava mielekkäitä, oman alan tehtäviä myös kouluttautuneille työttömille.
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavassa työtoiminnassa tarjotaan mahdollisuus pienimuotoiseen työntekemiseen tuetusti. Ratkaisu on tarkoitettu esimerkiksi vakavan sairausjakson tai pitkän työttömyyden jälkeen työmarkkinoille palaavalle. Toimintaan mukaan tuleva saa 9€ euroa työpäivinä työttömyyskorvauksen lisäksi. Työtoiminnan organisoija voi saada korvauksen ohjauksen järjestämisestä.
Keskeistä on molemminpuolinen vapaaehtoisuus ja käsitys siitä, miten kuntouttava työtoiminta voi edistää työmarkkinoille paluuta, työrytmiin tottumista ja sosiaalisten verkostojen rakentumista.
Kommentit: Yleisen käsityksen mukaan TE-toimistot ohjaavat täysin työkykyisiä ihmisiä kuntouttavan työtoiminnan kautta ”pakolla” töihin. Kyseessä on kikkailu määrärahoilla. Se on täysin tuomittavaa. Kirkon pitää sanoutua irti tämän tyyppisistä innovaatioista ja pitää ääntä sen puolesta, että kaikenlainen hyväksikäyttö työllistämistoimenpiteiden nojalla kielletään.
***
TYP:seen (Monialainen työllistymistä edistävä palvelukeskus) ei saa aikoja, vaikka pitäisi saada henkilökohtaista ohjausta omalta ohjaajalta. Näin ollen ei pääse myöskään eteenpäin esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, kun ei pääse tapaamaan omaa ohjaajaa.
***
Kuntouttava työtoiminta on ihan hyvä juttu, on jokin paikka minne mennä, jos ei muuta ole ja pää hajoaa vaan kotona olemiseen. Kuntouttavaa voi myös tehdä ihan vähän eli auttaa alkuun, jos ei oikein jaksa paljoa.
Lyhyet työkeikat
Vuonna 2018 on esille noussut monien työttömien tarve saada myös lyhytkestoista työtä. Sen vuoksi on mielekästä tarjota myös 18h mittaisia (esim. kolmena päivänä 6h) rajattuja työtehtäviä, jotka eivät edellytä pitkää perehdytystä. Nykyisen käytössä olevassa ns. aktiivimallissa tarkastelujakso on 65 päivää ja jos tänä aikana ei ole ollut 18 h töissä, niin työttömältä leikataan 4,65 % tuesta.
Kommentit: Tähän seurakunnat eivät ole vielä tottuneet. Tai työkeikkoja tarjotaan vain tutuille henkilöille.
Artikkelikuva: Naisia ja miehiä Helsingin Kulttuuritalon työmaalla, noin 1958. Kuva: Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo.