Vaiettu työttömyys kirkon uudeksi työmaaksi?

Jaa:
  •  
  •  
Elämä kääntyy hyväksi

Suomen kansantaloudella menee paremmin kuin vuosikausiin. Samalla yli 120 000 suomalaisella menee huonommin kuin koskaan. Yli vuoden ilman töitä olleiden joukko on ennätyksellisen suuri. Myös yli 24 kuukautta työttömänä olleiden määrä on talvella kasvanut uuteen huippulukemaan: 58 000. Aiemmin kansantalouden käänteen jälkeen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vielä jonkin aikaa, joten luvut saattavat vieläkin nousta.

Joka tapauksessa nyt ollaan jo lähes niissä luvuissa, jotka 1990-luvulla saivat yhteiskunnan erityistoimet liikkeelle. Nyt vallitsevan hallituspolitiikan mukaan on tukityöllistämisen varoja kuitenkin vähennetty ja suunnattu uudelleen. Kärjistäen ilmaistuna pitkäaikaistyöttömien tilaan toivotaan apua markkinoiden, bisneksen ja uusien avautuvien työpaikkojen avulla.

Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömyydestä ei puhuta maan hallituksessa, työministeriössä – eikä siitä pidä ääntä diakoniassa tai laajemmin kirkossa.

 

Kirkko ja työttömät

Kirkolla ja erityisesti diakonityöllä on erittäin vahva asema työttömien parissa toimivana tahona. Kun 1990-luvulla viimeksi työttömyys oli huipussa, niin silloin tuotiin kirkossa esiin uusia toimintamalleja ja kirkko oli vahvasti mukana myös Työttömien ihmisoikeuspäivien järjestäjänä. Kirkossa on laajasti myös hyvä asenne pyrkiä työllistämään työttömiä.

Muutama vuosi sitten tätä kirkon hohdokasta ulkokuorta tosin horjutti tutkimustieto siitä, että kirkon käytäntö ei aivan yllä oman ideaalin tasolle.

 

Kirkko työllistäjänä

Seurakunnissa on (H.Grönlund-L.Björklund: Kirkko heikossa työmarkkina-asemassaolevien työllistäjänä, TEM 2009) myönteinen asenne työllistämiseen, mutta vain suhteellisen harvat seurakunnat ovat aktiivisesti toimineet vaikeassa asemassa olevien työllistämisessä.

Lähtökohdat pitäisivät olla hyvät, sillä Suomessa kirkko on suuri työllistäjä: sen eri tehtävissä on noin 20 000 työntekijää (henkilötyövuosia yli 14 000). Kirkko ei kuitenkaan ole yksi työnantaja, vaan seurakuntatalouksia on 285, seurakuntia on 408 (tilanne 2016). Jos kysymys olisi yhdestä yrityksestä, niin kyse olisi Suomen seitsemänneksi suurimmasta työnantajasta.

Monet työt kirkossa tosin edellyttävät ammattitutkintoa ja vahvaa erityisosaamista.

Ehkä kyse on kuitenkin myös havahtumisesta uuteen ja siitä, että vielä ei kaikin osin olla herätty mahdollisuuksiin toimia ainakin välityömarkkinoilla. Siis tarjota työkokeilupaikkoja ja lyhytaikaisia palkkatuettuja työpaikkoja, joista voisi ponnistaa edelleen.

 

Työllistäminen on diakoniaa

On tärkeää, että kirkko työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ”lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi” (KL1:1§), ja kohdistaa avun ”erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.” (KJ 4:3§). Toinen perustelu nousee aidosta paikallisyhteisöjen tarpeesta ja mahdollisuudesta itse oppia työttömien ja köyhien kertomuksista ja kokemuksista.

Kirkkohallituksen Kirkko, työ ja työttömyys –ryhmän esitys korostaa juuri näitä mahdollisuuksia.

Seurakunnat voivat tarjota hyviä yhteisöllisiä paikkoja työtekoon ja parhaimmillaan muodostuvat hyvänjakamisen paikoiksi. Työkokeilijat antavat ison panoksen alueen ihmisille jossakin tietyssä työssä, saavat itsetuntoa, elämään työn vaatimaa rytmiä ja vahvan askelman eteenpäin.

 

Tarvitaan lisää kokeiluja

Oma kokemukseni seurakunnan mahdollisuuksista tarjota työmahdollisuuksia tulee Alppilan kirkolta Kallion seurakunnasta. Siellä panostetaan vahvasti siihen, että kirkolla tarvitaan lisää käsiä tekemään monenlaista ja se tapahtuu win-win –periaatteella. Vuonna 2015 fillaripaja, kahvio ja suntion työt mahdollistivat yhteensä puolen tusinaa puolen vuoden mittaista työkokeilupestiä. Sen jälkeen osa päätyi opiskelemaan, osa etsi uutta työtä. Kaikille syntyi kokemus uuden alun mahdollisuudesta. Työkokeiluun tuleekin aina liittyä vahva ohjaus ja kysymys: mihin uuteen askelmaan päästään tämän avulla? Joskus vastauksena voi olla tukityöllistäminen, jolloin työkokeilua seuraa reilu palkanmaksuperiodi.

Kysymys voi yhtä hyvin olla nuorelle kokeilusta uuden ammatin etsimisessä tai eläkeikää lähenevälle mahdollisuutta palata töihin.

Jos puolen vuoden työkokeilu ja muutaman kuukauden palkkatukijakso saadaan yhdistettyä hyvään ohjaukseen työpaikalla elämänuran vahvistamisessa, niin ollaan lähellä uutta kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön huipputuotetta: #uusialku #1001työtä.

1990-luvulla kirkko ja diakonia tuli tunnetuksi siitä, että tarjolla oli viimeinen luukku muiden jälkeen. Diakonia on tullut tutuksi siitä, että siellä jaetaan ruokaa ja syödään yhdessä.

Voiko kirkko tulla tunnetuksi nyt myös siitä, että siellä tuetaan ja kannustetaan työpolulle ja ainakin tarjotaan yksi hyvä vuosi?

 

 

Katso myös

Tilaa uutiskirje

Tilaa sähköpostiin tieto uusista artikkeleista

RSS-syötteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *