• 26.6.2018 Ibbá Lauhamaa, Hilla-Maija Logje, Reetta Toivanen - Ihmisoikeudet/saamelaiset/tasa-arvo/yhteisöt

    Tuntemattomat saamelaisnuoret?

    Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ja vahvistanut saamelaisille kulttuuriautonomian lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus omien kieltensä ja kulttuuriensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja valtiolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta. Suomessa on useaan otteeseen todettu, että suomalaiset eivät tunne saamelaisuutta. Tämä on yksi este saamelaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle.
    Jatka lukemista »

Polarisaation keskellä oikeudenmukaisuuden puolesta

26.6.2018 Laura Arikka, Sara-Anna Latvus - yhteiskuntakeskustelu

Luterilaisen maailmanliiton ja sen yhteistyökumppaneiden järjestämässä konferenssissa pohdittiin populismia, yhteiskunnan ja maailman tilaa sekä kirkon roolia kaiken keskellä. Churches as Agents for Justice and against Populism kokosi toukokuiseen Berliiniin yli kuusikymmentä osallistujaa ympäri maailman.

Palkansaajan kiirastuli

26.6.2018 Kari Latvus, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus - Eriarvoisuus/hyvinvointivaltio/Työ ja työttömyys/yhteiskuntakeskustelu

JUha Siltalan mukaan hyvinvointivaltion – ja keskiluokan vakauden – taustalla on ollut historiallisesti kaksi keskeistä tekijää: vahva ammattiyhdistysliike ja valtion tulonsiirrot hyvinvointipalveluiden kohdalla. Näiden seikkojen varaan on rakentunut aiempina vuosikymmeninä niin yhteiskunnallinen vakaus kuin myös henkilökohtainen luottamus työn ja asumisen tarjoamista peruspilareista.
Samojen seikkojen kohdalla tällä hetkellä on ilmassa myös suuria kysymysmerkkejä.

Tuntemattomat saamelaisnuoret?

26.6.2018 Ibbá Lauhamaa, Hilla-Maija Logje, Reetta Toivanen - Ihmisoikeudet/saamelaiset/tasa-arvo/yhteisöt

Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ja vahvistanut saamelaisille kulttuuriautonomian lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus omien kieltensä ja kulttuuriensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja valtiolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta. Suomessa on useaan otteeseen todettu, että suomalaiset eivät tunne saamelaisuutta. Tämä on yksi este saamelaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle.

Takatalvesta tasa-arvoon

24.5.2018 Satu Saarinen, FT, tuomiorovasti - Eriarvoisuus/etiikka/feminismi/Ihmisoikeudet/lapsen oikeudet

Satu Saarinen muistuttaa vastauspuheessaan takatalven haastavuudesta ja sukupuolten tasa-arvon tärkeydestä. Kaiken ytimessä on ihmisarvo, jolle suunnan antaa varhaisvuosien kasvatus. Kirkon tasa-arvopalkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2018 ja sen sai Oulun tuomiorovasti, FT Satu Saarinen. Kytkin-lehti julkaisee Satu Saarisen puheen palkinnonjakotilaisuudessa.   Tahdon kiittää sydämeni pohjasta minulle myönnetystä Kirkon tasa-arvo palkinnosta. Olen liikutettu, olen otettu, ja hyvin … Jatka lukemista “Takatalvesta tasa-arvoon”

Kenen ääni kuuluu päätöksenteossa?

24.5.2018 Ari Hukari, TT, Tampereen hiippakunnan dekaani, kirkon työyhteisökonsultti - Eriarvoisuus/Ihmisoikeudet/tasa-arvo/yhteiskuntakeskustelu/yhteisöt

Julkinen päätöksenteko tuntuu olevan entistä hankalampaa. Ilmiöiden mutkikkuus ja yhteenkietoutuneisuus tekevät päätösten seurausten arvioinnin hyvin vaikeaksi. Mitä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus oikeasti vaikuttaa palvelujen kustannuksiin, saatavuuteen ja laatuun? Kukaan ei tiedä. Vielä mahdottomampaa on arvioida yksittäisen apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta, saako hän parempaa hoivaa kuin nykyjärjestelmässä saisi.

Kirkot ja digitalisaation käänne

24.5.2018 Sari Oikarinen - Globalisaatio/talous/Työ ja työttömyys

Maailmanlaajuisesti edessämme on ehkä suuri muutos. Nykyisistä työpaikoista voi hävitä tai olennaisesti muuttua puolet tai kolmannes jo lähimmän vuosikymmenen aikana. 1800-luvun alusta lähtenyt teollinen kehitys – oikeastaan vallankumous – on tullut uuteen taitekohtaan, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työn, yhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen suhteen.

Miten kirkossa voi nyt työllistää?

24.5.2018 Kytkimen toimitus - Työ ja työttömyys

Suomen ev.lut. kirkko on yhteensä suuri työnantaja ja työllistää noin 20 000 henkeä. Tämän lisäksi kirkolla on monia mahdollisuuksia tukea työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti keskeisiä toimintareittejä silloin, kun ei ole kyse normaalista ja täystoimisesta työstä. 1990-luvulla kirkossa panostettiin väliaikaisesti jaettuihin toimenkuviin, vuorotteluvapaan edistämiseen ja muihin kirkon alan työttömien työllistymistä edistäviin toimiin. Nyt on tarpeen … Jatka lukemista “Miten kirkossa voi nyt työllistää?”

1900-luvun verisin sisällissota ja sitä seurannut kansallisen eheytymisen maailmanennätys

24.5.2018 Juhana Unkuri - historia/politiikka/sisällissota

Suomalaisen yhteiskunnan sisällissodan jälkeisen eheytymisen ja integraation taustalla on osaltaan se, että johtavat poliittiset liikkeet lähtivät rakentamaan yhteiskuntaa maltillisesti ja tasa-arvoisuutta ajavien lakien kautta

Tahra tasa-arvon mallimaan kilvessä – lähisuhdeväkivalta Suomen ongelmana

4.5.2018 Tanja Auvinen, johtaja, Työ- ja tasa-arvo -osasto, STM - Eriarvoisuus/Ihmisoikeudet/tasa-arvo/yhteiskuntakeskustelu

Suomesta on tehty YK:lle viime vuosien aikana kolme lähisuhdeväkivaltaan liittyvää valitusta: CEDAW-komitealle, lasten oikeuksien yleissopimusta valvovalle komitealle sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista valvovalle ihmisoikeuskomitealle.

Papit vuonna 1918

12.4.2018 Juhana Unkuri - historia/sisällissota/teologia/yhteisöt

Sisällissodan tutkimuksessa tapahtumia on kirkossa katsottu liian lyhyestä ajallisesta näkökulmasta. 

– Kirkon kannalta kyse oli rajusta muutosprosessista, jota voidaan kutsua vanhan kirkollisuuden hajoamiseksi, sekularisaatioksi tai demokratisoitumiseksi. Tämä kehitys oli alkanut jo 1800-luvun puolella.

Tilaa Kytkin-uutiskirje

Tilaa sähköpostiin tieto uusista artikkeleista

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje

Asiasanat

Arkistot

Kategoriat