Palkansaajan kiirastuli

JUha Siltalan mukaan hyvinvointivaltion – ja keskiluokan vakauden – taustalla on ollut historiallisesti kaksi keskeistä tekijää: vahva ammattiyhdistysliike ja valtion tulonsiirrot hyvinvointipalveluiden kohdalla. Näiden seikkojen varaan on rakentunut aiempina vuosikymmeninä niin yhteiskunnallinen vakaus kuin myös henkilökohtainen luottamus työn ja asumisen tarjoamista peruspilareista.
Samojen seikkojen kohdalla tällä hetkellä on ilmassa myös suuria kysymysmerkkejä.

Kirkot ja digitalisaation käänne

Maailmanlaajuisesti edessämme on ehkä suuri muutos. Nykyisistä työpaikoista voi hävitä tai olennaisesti muuttua puolet tai kolmannes jo lähimmän vuosikymmenen aikana. 1800-luvun alusta lähtenyt teollinen kehitys – oikeastaan vallankumous – on tullut uuteen taitekohtaan, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työn, yhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen suhteen.

Syrjintä pois työelämästä

Joitakin viikkoja sitten Twitterissä käytiin keskustelua syrjinnästä suomalaisilla työpaikoilla. Kiihkeään keskusteluun osallistuivat muiden muassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, kansanedustaja Juhana Vartiainen ja tämän kirjoittajakin.

Kenen kriisi työttömyys on?

Syvimmillään työttömyys on kuitenkin työttömän kriisi. Vaikka koko kylä olisi täynnä työttömiä, minun putoamiseni on minun putoamiseni. Aalto, joka lyö ylitseni, lyö juuri minun ylitseni. Minä olen se, joka pelkää hukkuvansa.

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden ihmisoikeudet

Metsämarjapoimintaa ei Suomessa kohdella “työnä”. Siksi tänne lennätetään tuhansia poimijoita joka vuosi toiselta puolelta maapalloa. He poimivat marjoja jokamiehenoikeuden nojalla ja oleskelevat Suomessa tilapäisillä viisumeilla. Koska poimintaa ei tulkita “työksi”, siihen ei myöskään sovelleta suomalaista työmarkkinalainsäädäntöä.